Author
Abstract
Ammatillinen järjestäytymisaste on laskenut Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan rinnalle on syntynyt ammattiliitoista riippumattomat työttömyyskassat. Työttömyyskassoihin kuuluvien osuus potentiaalisista jäsenistä on kuitenkin pysynyt melko muuttumattomana viimeisen 20 vuoden aikana, ollen noin 85 prosenttia. Toisin sanoen, noin 15 prosenttia työllisistä ei kuulu työttömyyskassaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa työttömyyden uhka on todellinen ja koskettaa aiempaa laajempaa joukkoa palkansaajia. Tässä raportissa pyritään selvittämään, mitkä palkansaajaryhmät jättäytyvät vapaaehtoisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen piirin ulkopuolelle. Tutkimuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työolotutkimusta, joka on liitetty FLEED (Finnish Longitudinal Employer-Employee Data) aineiston tietoihin henkilön toimintahistoriasta. Empiiristen tulosten mukaan on joukko henkilöitä, jotka hyötyisivät kassajäsenyydestä merkittävästi, mutta jättäytyvät silti jäsenyyden ulkopuolelle. Kassaan kuulumattomat ovat tyypilliseltä profiililtaan nuoria, epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä ja matalasti koulutettuja miehiä. Näillä palkansaajaryhmillä on selvästi suuri työttömyysriski. Tulosten mukaan työssäoloehdon täyttymättömyydellä ei voida selittää kyseessä olevien palkansaajaryhmien kassajäsenyyden vähäisyyttä. Lisäksi kun otetaan huomioon, että nettokorvausaste on matalapalkkaisilla selvästi parempi korkeapalkkaisiin verrattuna, työttömyyskassan ulkopuolelle jättäytyminen kertoo epärationaalisesta päätöksenteosta. Jatkotutkimuksena voisi keskittyä kassajärjestelmän ulkopuolelle jättäytyneeseen joukkoon ja tutkia mikä ajaa heidän motiiveitaan olla liittymättä kassaan. Onko kyse budjettirajoitteesta, ideologiasta, välinpitämättömyydestä, ryhmäpaineesta vai kenties tiedon puutteesta?
Suggested Citation
Terhi Maczulskij, 2016.
"Ketkä jäävät työttömyyskassojen ulkopuolelle?,"
Working Papers
304, Työn ja talouden tutkimus LABORE, The Labour Institute for Economic Research LABORE.
Handle:
RePEc:pst:wpaper:304
Download full text from publisher
Corrections
All material on this site has been provided by the respective publishers and authors. You can help correct errors and omissions. When requesting a correction, please mention this item's handle: RePEc:pst:wpaper:304. See general information about how to correct material in RePEc.
If you have authored this item and are not yet registered with RePEc, we encourage you to do it here. This allows to link your profile to this item. It also allows you to accept potential citations to this item that we are uncertain about.
We have no bibliographic references for this item. You can help adding them by using this form .
If you know of missing items citing this one, you can help us creating those links by adding the relevant references in the same way as above, for each refering item. If you are a registered author of this item, you may also want to check the "citations" tab in your RePEc Author Service profile, as there may be some citations waiting for confirmation.
For technical questions regarding this item, or to correct its authors, title, abstract, bibliographic or download information, contact: Jaana Toivainen (email available below). General contact details of provider: https://edirc.repec.org/data/laborfi.html .
Please note that corrections may take a couple of weeks to filter through
the various RePEc services.