Neuvostoliiton uudistuva ulkomaankauppajärjestelmä ja sen vaikutukset clearingkauppaan

Neuvostoliiton talousmekanismia ja ulkomaankauppajärjestelmää ollaan parhaillaan muuttamassa. Uudistuksilla saattaa olla vaikutusta myös Neuvostoliiton clearingjärjestelmien puitteissa tapahtuvaan kaupankäyntiin. Ulkomaankauppajärjestelmän muutoksia ovat organisaatiomuutokset hallinnon ylätasolla ja alemmalla tasolla ulkomaankauppaoikeuksien antaminen yksittäisille yrityksille ja ministeriöille sekä tasavalloille. Yrityksille voidaan muodostaa omia valuuttarahastoja ja käyttöön on otettu yritystasolla yhdessä uuden hinnoittelun kanssa eriytettyjä valuuttakertoimia virallisia valuuttakursseja korjaamaan. Muutokset ovat olleet varovaisia, ja lisäksi käytäntöön sovellettaessa niiden vaikutukset ovat jääneet jopa pienemmiksi kuin alun perin oli tarkoitettu. Uudistukset ovat hyvin rajoitettuja, sillä ne on kohdistettu ainoastaan teollisuustuotteiden, erityisesti koneiden ja laitteiden vientiin. Päätöksentekoa ei käytännössä ole merkittävässä määrin hajautettu, hajautus tarkoittaa lähinnä useampien yksiköiden suoraa osallistumista ulkomaankaupan toimiin. Ulkomaankauppajärjestelmän muutokset saattavat aiheuttaa sen, että clearingjärjestelyn puitteissa käytävä kauppa sopii uuteen järjestelmään huonommin kuin vaihdettavilla valuutoilla käytävä ulkomaankauppa. Tähän asti toimeenpannut uudistukset ovat kuitenkin niin rajoitettuja, ettei niillä ainakaan nyt nähtävissä olevassa laajuudessa tule olemaan paljoakaan vaikutusta ulkomaankaupan päätöksentekoon clearingkaupan kannalta. Neuvostoliiton ulkomaankauppajärjestelmän muutosprosessi on vasta meneillään, eikä kaikkia uudistuksia ole vielä toteutettu tai ehkä edes hahmoteltu. Järjestelmän toiminnasta ja muutosten suunnista myöhemmin 1990-luvulla ei nykytietojen valossa voi vielä tehdä kovinkaan varmoja päätelmiä.